perjantai 22. joulukuuta 2006

Ash nazg durbatulûk, ash nazg gimbatul... (päivä 8)

Poltin viimeisen savukkeeni eilen 21.12.2006 kello 20.52. Päästin viimeinkin irti sormuksesta. Jo pari tuntia sen jälkeen käteni vilahtivat reisitaskulle mielessä tutun liikesarjan synnyttämä kuva minusta sytyttämässä savuketta. Viime kerralla lopettamisen muistaminen tässä vaiheessa tuntui ilkeän opettajan karttakepiltä sormille. Ensin se puuttumisen tuoma kipu ja heti perään kiellon synnyttämä vitutus.

Nyt ajatus savukkeen sytyttämisestä tulee uskomattoman elävänä. Aivot tuntuvat lipsahtavan
REM-uneen ja kuva toiminnosta on niin täydellinen, että se tuntuu pysäyttävän ajan millisekunniksi. Sitten se katoaa. Sitä ei kykene pitämään mielessä kuten ei merkityksetöntä untakaan. Näitä välähdyksiä on nyt ollut viitisen kappaletta. Zyban?

Näin yöllä unta, jossa Zyban-pillereiden sisällä oli mustikkakeittoa. Nainen totesi minulle heti aamulla unen kuultuaan, että mustikkakeittoahan annettiin lapsena kun oli kipeä. Clever.

Ei kommentteja: