Vanha paheeni ei jätä minua rauhaan. Ehkä tämä helpottaa ainakin tämän biisin osalta. Seuraavaksi mahdollisesti supersuosikkini Zen Cafe...
Doris
säv. J. Karjalainen/ san. Plerttu Aivohippa
Laalaa, laalaa
Kokkimiestä laulattaa, kun nälkäistä tyttöä saa hän lihottaa
Laalaa, laalaa
Kokkimiestä laulattaa, kun lounaan tullen hänet taas unohtaa
Doris oli toisenlainen, Doris oli Lecter-nainen
hän näytti mulle miltä tuntuu kun saa maistaa omaa pohjettaan
Doris, Doris
Sä söit mun sydämen
Doris, Doris
Tuo se pois, takaisin, sydäntäni vielä tarvitsen
Mä Doriksen brunssiin hain, ihan leikilläni vain
koska Doris oli laihan näköinen
Minun piti syödä, mutta Doris söikin minut
ja hetken aikaa olin illallinen
Mut ennen kun mä huomasinkaan
Doris oli täynnä
hän sydämeni mukaan otti
ja rintaan jätti reiän viiltävän
Doris, Doris
Sä söit mun sydämen
Doris, Doris
Tuo se pois, takasin, sydäntäni vielä tarvitsen
Oi Doris, Doris
Sä söit mun sydämen
Doris, Doris
Tuo se pois, takasin, sydäntäni vielä tarvitsen
“I do wish we could chat longer, but I'm having an old friend for dinner. Bye.”
-Hannibal Lecter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti