tiistai 28. lokakuuta 2008

Paljosta on paha valita

Kuntavaalirääppiäiset pikaisen katsauksen muodossa. Tästä joukosta sinun pitää kansanedustajaehdokkaasi valitsemaan.

Kokoomus


Kokoomus on vienyt poliittisen imagomainonnan ja äänestäjien kyynisen sumuttamisen aivan ennen näkemättömälle, jopa postmodernille, tasolle. Se kampanjoi vasemmiston tunnusten alla, kertoo edustavansa työläisiä ja toteuttaa samalla johdonmukaisesti oikeistopolitiikkaa lopullisena maalinaan rajoittamaton kapitalismi. Vanhan polven kokoomuslaisten kuten Iiro Viinasen ja Harri Holkerin kriittiset kommentit kertovat selkeästi miten ahnetta ja kylmää puolueen nykyisin tarjoama kyyti tosiasiassa on.

Kokoomus todisti kunnallisvaaleissa, että mainosten ja käytännön politiikan välinen ristiriita voi olla miten suuri tahansa ellei vastapuolella ole mitään tarjottavaa sen paremmin ideologisesti kuin käytännössäkään.

SDP

Tämä puolue luopui ideologisesta pohjastaan Paavo Lipposen kaudella. Nykyisin ainut punaväri SDP:ssä löytyy puheenjohtajan poskilta, mikäli hänen puoluettaan kutsutaan punaiseksi. Kunnallisvaalitentissä Jutta Urpilainen ilmoitti demareiden kuuluvan Suomessa poliittiseen keskustaan. Murheellisinta demareissa on todellakin se, että he häpeävät sitä että he ovat demareita.

SDP:n identiteettikriisi on suomalaisen keskiluokan identiteettikriisi. Suomalainen varakkaiden työläisten keskiluokka on huiman nousukauden pyörteilyssä kadottanut perspektiivinsä. Nyt se kuvittelee olevansa omistavaa luokkaa ajellessaan firman autolla ja asuessaan pankin omistamassa talossa.

Keskustapuolue

Keskustapuolue ei häpeä itseään. Keskustapuolue häpeää äänestäjiään. Se on hylännyt maakuntien ruohonjuuritason kannattajansa. Keskustapuolue haluaisi urbanisoitua – olla stadilainen. Samalla kun toinen päähallituspuolue Kokoomus parantaa kannatustaan Keskustapuolue menettää sitä. Se ettei tällainen kehitys herätä puolueen johtoa kertoo siitä, että puolueen johto ei edusta puoluetta vaan itseään. Vanhasen ja kumppaneiden unelmissa heidän äänestäjänsä asuisivat kaupungeissa, ajelisivat Bemareilla ja olisivat muutenkin niin kuin Kokoomuksen äänestäjät. Maakunnissa isiltään kepulaisuuden perineet ihmiset ovat olleet hitaita luopumaan puolueestaan, mutta nämä kuntavaalit näyttivät kehityksen nyt lopulta alkaneen. Ilman todella suurta suunnanmuutosta Keskustapuolue tipahtaa nopeasti taistelemaan kannatuksesta Perussuomalaisten ja Vihreiden kanssa.

Vihreät

Tämä puolue luopui ideologisesta pohjastaan samalla kun sen äänestäjät luopuivat omastaan. Siksi se on onnistunut pitämään kannatuksensa tasaisena. Vihreiden äänestäminen on kiva tapa ostaa itselleen hyvä omatunto, vaikkei kukaan enää täsmälleen kykenisikään sanomaan mihin sellainen perustuu. Hallituksessa Vihreiden rooli on toimia suurpuolueita ehostavana meikkinä. Tämän roolin he ovat ottaneet mielellään vastaan ja saavat palkkioksi keksejä.

Ilmastonmuutos on tärkeä asia, vanhukset on tärkeä asia ja suvaitsevaisuus on tärkeä asia. Lässyn, lässyn ja perse.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitolla olisi jo pidemmän aikaa ollut loistavat mahdollisuudet täyttää SDP:n tyhjäksi jättämä paikka poliittisella vasemmalla, mutta se uinailee sikeästi. Tähän on historiallisia syitä ja ne syyt istuvat puolueen päättävissä elimissä. Vanhoilla tahriintuneilla stallareilla ei oikeasti ole mitään muuta tekemistä uudessa vasemmistossa kuin korkeintaan olla antamassa neuvoa tyyliin: ”Älkää tehkö niin kuin me teimme.”

Perussuomalaiset

Perussuomalaisia kutsutaan populisteiksi. Populisti tarkoittaa poliitikkoa, joka pyrkii ajamaan äänestäjien haluamia asioita. Tämä kertoo lähes kaiken niistä ongelmista, joita suurpuolueille on luvassa Persujen kanssa seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisilla on kunnallisvaalivoittonsa jälkeen kaikki vanhan kunnon SMP:n edut ja ongelmat. Nykyisessä poliittisessa tyhjiössä sen on helppoa tehdä kärkevää oppositiopolitiikkaa. Toisaalta puolue on kasvanut mahdollisesti liiankin nopeasti ja nyt sen aktiiveissa on varmasti tämän tyyppisen ilmiön puoleensa vetämiä kylähulluja ja ääriaineksia. Voi tietenkin olla, että Timo Soini otti opikseen Halmeesta ja käytti tiheämpää seulaa ehdokkaita valitessaan. Silti Persujen monilla uusilla kokemattomilla poliitikoilla on paljon mahdollisuuksia tyriä saavutettu voitto ja jopa SMP:n tapaan hajottaa koko puolue. Sekin kysymys on yhä avoin onko Perussuomalaisia ilman Timo Soinia.

RKP

RKP:n puheenjohtaja ilmoitti haastattelussa ennen kuntavaaleja, ettei hän ole huolissaan siitä mahdollisuudesta, että RKP menettäisi ainokaisen paikkansa Kuntaliitossa. Stefan Wallin totesi, että lain mukaan Kuntaliiton hallituksessa on oltava yksi ruotsinkielinen jäsen. Hän ei edes ymmärtänyt vitsiä kun toimittaja kysyi oliko tosiaan säädetty laki RKP:n paikasta hallituksessa vai käyvätkö muidenkin puolueiden ruotsinkieliset.

Ei kommentteja: